TyöHämeen rahat lopussa: Miten käy työntekijöiden ja aloittavien yrittäjien?
Nyt putosi melkoinen pommi. Työhäme tiedotti 14. tammikuuta, että palkkatuki- ja starttirahabudjetti on käytetty jo ennen kuin vuosi ehti kunnolla käyntiin. Uusia tukia ei myönnetä, rekrytoinnit jäävät kesken, aloittavat yrittäjät eivät saa starttirahaa ja monet työnhakijat menettävät jo sovittuja työpaikkoja. Pahiten tämä osuu niihin, joiden työllistymispolkua on rakennettu pitkään.
Palkkatuki on ollut monelle yritykselle keino palkata työntekijöitä ja kasvattaa toimintaa hallitusti. Nyt yritykset eivät voi toteuttaa suunniteltuja rekrytointeja, ja monen työnhakijan polku työelämään katkeaa.
Samalla aloittavat yrittäjät joutuvat lykkäämään suunnitelmiaan epävarmuuden vuoksi. Tämä kohdistuu erityisesti niihin, joiden työllistyminen on jo valmiiksi ollut haasteellista.
Vuoden 2025 alussa työllisyyspalvelut siirtyivät kunnille. Kunnat vastaavat palveluiden järjestämisestä, mutta rahoitus tulee edelleen valtiolta.
Nyt on käynyt ilmi, että vuodelle 2025 myönnetty palkkatuki- ja starttirahabudjetti on jo sidottu, eikä uusia tukia voida myöntää. Tämä johtuu osittain siitä, että määrärahoja oli jo sidottu aiempiin tukipäätöksiin, mikä rajoittaa uusien tukien myöntämistä.
Viivästykset voivat kasvattaa sekä työttömyyttä että kustannuksia entisestään.
Alun perin tukia arvioitiin myönnetyn noin 1,5 miljoonaa euroa, mutta nyt tiedetään, että luku on jo 3,1 miljoonaa euroa. Budjetti on siis käytetty lähes tuplana. Tällainen tilanne ei olisi saanut tulla yllätyksenä. Nyt on kuitenkin tärkeää varmistaa, että rahoitus saadaan kuntoon ja tilanteesta viestitään avoimesti.
Vuoden 2024 maksatusvelkaa siirtyi kunnille työllisyyspalveluiden siirron yhteydessä, mikä on aiheuttanut viivästyksiä maksatuksissa.
Lisäksi tukia on myönnetty huomattavasti enemmän kuin alun perin arvioitiin, mikä on kasvattanut budjetin ylittymistä. Valtiolta odotetaan kevään aikana lisärahoituspäätöksiä, joiden on määrä selventää määrärahatilannetta ja mahdollistaa uusien tukien myöntäminen.
Tällä hetkellä budjetti ei riitä kattamaan kaikkia tarpeita. Tämä tarkoittaa, että kunnilla on edessä lisätalousarvion valmistelu.
Hämeenlinnassa asia etenee työllisyysjaoston kautta kaupunginhallitukseen ja sieltä valtuustoon. Päätöksiä saadaan aikaisintaan helmikuussa, ellei prosessia nopeuteta.
Valtion on kannettava vastuunsa ja ilmoitettava kunnille, kuinka paljon lisärahoitusta on tulossa ja millä aikataululla, jotta kunnat voivat laatia talousarvionsa sen mukaisesti.
Asian pitkittyminen voi lisätä pitkäaikaistyöttömyyttä, mikä tarkoittaa kunnille lisälaskua työmarkkinatuen kuntaosuuksina ja mahdollisia sakkomaksuja valtiolle. Viivästykset voivat kasvattaa sekä työttömyyttä että kustannuksia entisestään.
Nyt tarvitaan selkeä aikataulu: mitä tapahtuu ja milloin. Työnhakijat, yrittäjät ja yritykset eivät voi odottaa epätietoisuudessa.